Rakennuskohteet luokitellaan tavanomaisiksi, vaativiksi tai poikkeuksellisen vaativiksi. Tällaisia ovat muun muassa korkeat ja rakenteiden jänneväleiltään pitkät rakennukset sekä rakennukset, joiden käyttäjämäärä on suuri.
Tarve tai vaatimus ulkopuoliselle tarkastukselle voi tulla monesta eri lähteestä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa tietyn kokoluokan rakennusten rakennusluvan ehtona on ulkopuolinen tarkastus. Silloin kun kohteet ovat vaativia tai poikkeuksellisen vaativa, rakennuslupa tavallisesti edellyttää ulkopuolisen tarkastajan.
Lain tulkintaoikeus on viime kädessä rakennusvalvonnalla, ja se voi määrätä kohteelle ulkopuolisen tarkastajan milloin vain.
Toisaalta ulkopuolinen tarkastus kuuluu hyvään rakentamistapaan. Rakennushankkeeseen ryhtyvä haluaa varmistua sekä suunnitelmien oikeellisuudesta että minimoida mahdollisten virheiden korjaamisen tuomilta lisäkustannuksilta. Rakennuttaja asettaa kohteen toteuttajalle ulkopuolisen tarkastajan ehdoksi rakentamiselle.
Rakennuksesta voidaan määrätä tarkastettavaksi vain tietyt rakenteet tai tietty osa rakennuksesta.
Ulkopuoliselta tarkastajalta edellytetään pitkää kokemusta vaativien rakenteiden suunnittelusta, ammatillista pätevyyttä eli sopivaa koulutusta sekä sopivia referenssejä. Pätevyydet toteaa ja niistä rekisteriä pitää FISE.
Ulkopuolinen tarkastus onnistuu parhaiten silloin kun tarkastaja tulee hankkeeseen mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Silloin kyse on tarkastajan ja varsinaisen rakennesuunnittelijan välisestä yhteistyöstä. Ulkopuolinen tarkastaja tuo silloin kohteelle todellista lisäarvoa ja tukea suunnitteluvaiheessa. Ulkopuolinen tarkastaja kannattaa nimetä heti kun on tiedossa, että kohde sellaisen vaatii. Mahdollisiin ongelmiin voidaan reagoida saman tien, mikä tuo kustannussäästöjä. Oleellisinta on, että ulkopuolinen tarkastaja on todellakin ulkopuolinen ilman kytköksiä tilaajaan, rakennuttajaan tai urakoitsijaan.
Insinööritoimisto SRT:llä on ollut ulkopuolisen tarkastajan pätevyys vuodesta 2004 alkaen. Tarkastuksia on tehty noin 60. Ulkopuolinen tarkastus on laji, jossa SRT:n parhaat ominaisuudet korostuvat: kokemus, rohkeus ja itseluottamus. Tarkastajan on nimittäin tarvittaessa pystyttävä viheltämään peli poikki, jos hän havaitsee projektissa vakavia virheitä ja uhkia.
Penttilänrannan puukerrostalo, Light House Joensuu
Joensuun Penttilänrantaan valmistuvasta 14-kerroksisesta talosta tulee Suomen korkein puukerrostalo. Se rakennetaan kokonaan puusta pohjakerrosta lukuunottamatta. Insinööritoimisto SRT on projektissa mukana ulkopuolisena tarkastajana rakenteiden toteutuksen osalta. Lisäarvoa kohteelle tuo SRT:n jälkijännitettyjen rakenteiden ja puurakentamisen osaaminen.
Puulla ja betonilla on samantyyppisiä ominaisuuksia, erityisesti sen suhteen, miten rakenteet elävät ajan myötä. Kevyenä materiaalina puu elää jatkuvasti, painuu kasaan ja viruu. Rakenteet jännitetään muutaman kerroksen välein terästangoilla. Jännitteiden löystyessä alempien kerrosten rakenteet painuvat kasaan parissa vuodessa. Rakenteita on siis seurattava ja jännityksiä kiristettävä tarvittaessa.
SRT havaitsi rakennesuunnitelmista, että jännityssuunnitelmaa laadittaessa ei oltu otettu huomioon materiaalin elämistä ajan mittaan. Laskelmat tarkastettiin uudelleen, jolloin suunnitelmat saatiin vastaamaan työmaan toteutumaa. SRT:n pitkä kokemus jälkijännitettyjen rakenteiden suunnittelemisesta oli suuresta avusta Suomessa ainutlaatuisen kohteen toteutumiselle.
Kuopion Portti
5- ja 16-kerroksiset rakennukset nousevat rautatien viereen. Ne kuuluvat luokkaan, jossa rakennuslupa edellyttää erityisen tarkkaa riskiarviointia rakenteiden osalta. Rakenteet suunnitellaan onnettomuusriskiä silmällä pitäen. Sijaintinsa ja kokonsa vuoksi rakennuksissa on erityisesti otettava huomioon jatkuvan sortuman vaara.
Rakenteiden riskiarviointi on osa eri toimintojen kokonaisuutta, joilla varmistetaan korkean rakennuksen toimivuus niin sanotussa onnettomuusrajatilassa.
Ensimmäisenä nousevassa tornitalossa on muun muassa normaalia enemmän jännitettyjä rakenteita ja sen välipohjat on valettu paikalla. Sen ulkopuolisen tarkastuksen SRT on suorittanut rakenteiden toteutuksen osalta.
Toisen tornitalon kodalla SRT on ollut ulkopuolisena tarkastajana suunnittelusta lähtien. Talon rakennesuunnittelulle vaatimuksensa on tuonut junaradan läheisyys. Junaliikenteen aiheuttama tärinä ja runkoäänet perustuksissa ja rakenteissa on pitänyt ottaa tarkasti huomioon. SRT:n kova betonirakentamisosaaminen on torpannut kustannuksia jo suunnitteluvaiheessa, kun yhdessä pääurakoitsijan kanssa löydettiin tapa toteuttaa perustukset ympäristön tuomat haasteet huomioon ottaen.
SRT toimii ulkopuolisena tarkastajana vain tornitalojen osalta eli kokonaisuuteen kuuluva pysäköintilaitos ei ole SRT:n vastuulla. Ensimmäisenä nousevan tornitalon kohdalla SRT on toiminut tarkastajana siis vain toteutuksen osalta; toisen talon kohdalla ollaan menty oikeassa järjestyksessä, kun tarkastaja on pysynyt ajan tasalla suunnitelmissa ja nähnyt ikään kuin reaaliajassa mitä työmaalla tehdään.
Tampere Areena
Rautatien päälle rakennettava Tampere Areena sisältää jäähallin ohella korkeita toimisto- ja asuinrakennuksia. Kyseessä on ainutkertainen rakennuskohde sekä rakennesuunnittelijalle että ulkoiselle tarkastajalle: erittäin haastava monimutkainen kohde, joka sisältää monenlaisia, pääsääntöisesti betonisia rakenteita.
Yksinkertaisuudessaan Tampere Areenassa on kyse siitä, että korkeita rakennuksia tehdään taipuisalla alustalla olevan kannen päälle. Kansirakenteen perustukset sijaitsevat junaraiteiden välissä. Kokonaisuus on ennennäkemätön Suomessa, ja rakenteiden suunnittelussa täytyy ottaa huomioon lukemattomia asioita, muun muassa tieliikennelain tuomat vaatimukset kansirakenteelle. Rakenteet ovat suuria ja jänneväleiltään pitkiä, sanalla sanoen äärimmäisen vaativia.
Areena tulee betonikannen päälle, jolloin pitää huomioida muun muassa eri tavoin painuvat rakenteet sekä junaliikenteen aiheuttaman tärinä- ja ääniongelmat. Runkoäänet katkaistaan monimutkaisin laakeroinnein.
Kohteessa rakentaminen ja ulkopuolinen tarkastaminen ovat käynnissä yhtäaikaisesti. Tampere Areenan on tavoite valmistua vuoden 2022 jääkiekon maailmanmestaruuskisoihin.
Saimaa Stadiumi, Mikkeli
Kevättalvella 2018 valmistunut Saimaa Stadiumi on urheilu- ja tapahtumakäyttöön suunniteltu monitoimiareena Mikkelissä. Siihen kuuluu 1 500 kiinteää katsomopaikkaa. Tilojen kokonaiskapasiteetti lisäkatsomoineen on noin 5 000 henkeä.
Stadiumin rakennuslupa edellytti ulkopuolista tarkastajaa. Rakennus on 20 metriä korkea ja sen teräsrakenteiden jännevälit ovat (keskimäärin) 63,5 metriä. Katsomot ovat kehärakenteiset ja tuetut liittopilarein ja teräsristikoin.
Rakennusprojektille nimettiin ulkoinen tarkastaja jo suunnitteluvaiheessa. Tämä olikin ihannetilanne, sillä mitä aikaisemmin ulkoinen tarkastaja tulee projektiin mukaan, sitä enemmän hänen ja rakennesuunnittelijan yhteistyö tuottaa lisäarvoa. Muutoksia ei tarvitse tehdä rakentamisen aikana lennosta ja kalliisti. Ulkopuolinen tuki suunnittelun kriittisissä vaiheissa helpottaa osaltaan myös stressiä, kun kohteet toteutetaan tiukalla aikataululla.
